Käytetyt köliveneet ja kölijahdit

Kölivene vai kölijahti – mitä niillä tarkoitetaan?

Kölijahdeilla ja/tai köliveneillä tarkoitetaan merenkulun kielenkäytössä purjevenettä tai purjejahtia, jonka rungon alapuolelle on kiinnitetty painolastiköli. Tämä köli tuo painon avulla vakautta, kun jahti tai vene kallistuu nostetun purjepinta-alan sekä tuulen voimakkuuden ja tulosuunnan vaikutuksesta.

Köliveneet tai kölijahdit – määritelmä.

Merenkulun kielenkäytössä kölijahdeilla ja/tai köliveneillä tarkoitetaan purjevenettä tai purjejahtia, jonka rungon alapuolelle on kiinnitetty painolastiköli. Tämä köli tuo painostabiliteettia, kun jahti tai vene kallistuu nostetun purjepinta-alan vuoksi tuulen voimakkuudesta ja tulokulmasta riippuen. Köli muodostaa tällöin tuulen puolelle hydrodynaamisen vastapainon, jonka tarkoitus on estää jahdin tai veneen kaatuminen. Lisäksi köli vähentää – kölin muodosta riippuen enemmän tai vähemmän tehokkaasti – purjejahdin sivuluisua vastatuuleen purjehdittaessa.

Mitä etuja kölistä on?

Useimmat kölit on suunniteltu niin, että vene oikenee yksinkertaisen kaatumisen jälkeen – purjeet ja masto vedenpinnalla – itsestään ilman ulkopuolista apua (keinunukke-ilmiö).
Kovassa säässä merellä ja korkeassa aallokossa köliveneet voivat silti kaatua ympäri (vene kääntyy 180 astetta, masto veden alla, köli osoittaa vedenpinnan yläpuolella ylöspäin). Se, tapahtuuko oikeneminen eli oikaiseva momentti ja kuinka nopeasti, riippuu vyöryvien aaltojen korkeudesta ja kölin rakenteesta. Esimerkiksi nykyaikaisille avomerijahdeille, kuten IMOCA-veneille, joilla purjehditaan muun muassa yksin ja pysähtymättä maailman ympäri, tehdään kaatumistestejä. Niissä jahdit kaadetaan nosturin avulla, jotta voidaan tarkistaa, oikenevatko ne itsestään ilman ulkopuolista apua.
Ympärikaatuminen aavalla merellä aiheuttaa jahdeille useimmiten vakavia vaurioita, kuten mastonmurtuman tai purjeen repeämisen, voi vammauttaa vakavasti kannen alla olevia henkilöitä tai sinkauttaa turvaliinaan kiinnittämättömän kansivahdin yli laidan.

Nykyisin vene- ja jahtirakentamisessa käytetyt kölimuodot:

• Pitkäköli: Kulkee vaakasuunnassa lähes koko vedenalaisen rungon pituudelta ja kapenee pystysuunnassa hydrodynaamisesti muotoiltuna jatkuvasti. Nykyään sen näkee enää lähinnä klassisissa jahdeissa ja replikoissa.

• Lyhytköli: Sana «lyhyt» viittaa kölin vaakasuuntaiseen pituuteen rungossa suhteessa veneen pituuteen. Tätä muotoa käytetään useimmissa purjeveneissä ja purjejahdeissa nykyaikaisessa venerakentamisessa. Paradoksaalisesti lyhytkölien kölievät ovat suhteettoman pitkiä. Siksi lyhytkölisten veneiden syväys on yleensä selvästi suurempi kuin pitkäkölisten.

• Köliterävene: Suhteellisen lyhyestä kölievästä voidaan laskea ja nostaa keskiterä.

• Sivuköli: Kaksi lyhytköliä lyhyine kölievineen, jotka on sijoitettu veneen rungon sivuille. Käytetään usein vuorovesialueilla, koska jahti voi jäädä ongelmitta kuiville sivukölien varaan ja pysyy samalla vaakasuorassa asennossa.

• Nostoköli: Jahdissa olevien erityisten laitteiden avulla kölievä voidaan nostaa veneen sisään. Sopii erityisesti jahteihin, joita kuljetetaan usein.

• Kääntököli: Kölievä voidaan kallistaa/taittaa veneen rungon alle.

• Heiluriköli: Yleensä suhteettoman pitkä kölievä kölipommeineen nostetaan sivulle monimutkaisen vetojärjestelmän avulla. Näin veneen kallistumaa saadaan vähennettyä ja se purjehtii pystymmässä asennossa. Heilurikölejä asennetaan lähes yksinomaan avomeren kilpajahteihin. Niiden oikaisevaa momenttia arvostetaan etenkin pienimiehitetyissä purjehduksissa (enintään kaksi henkilöä veneessä). Kun heiluriköli on kerran käännetty tuulen puolelle, näin syntyvää voimistunutta sivuluisua on vastustettava lisäterillä.

Yksityiskohtaisen määritelmän Boat24-palvelussa käytetyistä kölityypeistä löydät lehdestämme: Kölityypit