Kanootti, kajakki, kanadalainen kanootti

Kanootti

Vesillä liikkumisen alkuperäinen muoto ei ole periaatteessa juuri muuttunut tähän päivään mennessä. Vain rakennusmateriaalit ovat nykyajan tulosta, vaikka jotkin arvostetut veistämöt valmistavat yhä – tai jälleen – upeita puusta tehtyjä kanootteja. Seuraavat rivit selittävät, mistä ero kanootin, kanadalaisen kanootin ja kajakin välillä oikeastaan löytyy.

Kanootti-käsite

Näiden veneiden nimityksiin liittyy jonkin verran väärinkäsityksiä. Veneitä liikuttaa yksi tai useampi henkilö melan avulla, ja siksi niitä kutsutaan myös melontaveneiksi.
Suomen kielessä ”kanootti” toimii yläkäsitteenä. Sen tunnetuimpia alalajeja ovat ”kanadalainen kanootti” ja ”kajakki”.
Huomaa: esimerkiksi ranskan kielessä koko lajista käytetään nimitystä canoe/kayak.

Kajakit ovat (perinteisesti) suljettuja veneitä, joihin meloja istuutuu jalat eteenpäin suunnattuina ja joita liikutetaan kaksilapaisella melalla. Kanadalainen kanootti puolestaan on avoin kanootti, jossa ollaan polvillaan ja jota liikutetaan yksilapaisella melalla. Moniin retkikanootteihin asennetaan myös istuinpenkkejä, sillä monet kokevat pitkään polvillaan olemisen hankalaksi. Vene on kuitenkin parhaiten hallinnassa polviasennossa.

Kanootteja on ollut jo 4 500 vuoden ajan

Nykyistä kanoottimuotoa pidetään yhtenä kaikkien aikojen vanhimmista venerakenteista. Alkuperäiskansat, kuten arktisen alueen inuiitit, käyttivät vuosituhansien ajan eläinten nahoista valmistettuja kajakkeja, joilla ne jopa metsästivät valaita Jäämerellä. Eufrat–Tigris-alueelta on kuitenkin löydetty myös 4 500 vuotta vanhoja kanootteja.
Kanadalaiset kanootit ovat peräisin Pohjois-Amerikasta. Varhaiset versiot rakennettiin puunkuoresta, eläinten luista ja nahoista. Polynesian eteläisellä Tyynellämerellä puomikanootteja käytettiin jopa pitkillä merimatkoilla.

Materiaali

Nykyaikaiset kanootit valmistetaan lujitemuovista, PVC:stä, hiilikuidusta ja alumiinista. Puu rakennusmateriaalina käy kaupaksi lähinnä klassikoiden ystäville. Viisikymmentäluvulta lähtien ovat olleet hyvin suosittuja kokoontaitettavat melontaveneet, joissa kangas on pingotettu puurungon päälle.

Vapaa-ajan veneet ja kilpaveneet

Melontaurheilussa erotetaan toisistaan vapaa-ajan veneet ja kilpaveneet.

Retkimelonta suurilla sisävesillä on hyvin suosittua. Pitkillä matkoilla suositaan suuremman kantavuutensa vuoksi kanadalaisia kanootteja, mutta myös kajakit ovat suosittuja esimerkiksi päiväretkillä. Merikajakkiretket tehdään suolaisessa vedessä merten ja valtamerten rannikoilla. Aallot, virtaukset ja navigointi tekevät tästä harrastuksesta erityisen jännittävää. Koskimelontaa harrastetaan joissa ja puroissa.

Kanoottiin liittyvät kilpalajit:

• Kanoottikilpailut – olympialajeja ovat yhden, kahden ja neljän hengen kajakki (naiset ja miehet) sekä yhden ja kahden hengen kanadalainen kanootti (vain miehet). Tavanomaisia kilpamatkoja ovat 200, 500 ja 1000 m.
• Kanoottislalom (olympialaji)
• Koskimelonnan kilpailut. Yhden hengen kajakki (naiset ja miehet) sekä yhden hengen (naiset ja miehet) ja kahden hengen kanadalainen kanootti (vain miehet) yksilö- ja joukkuekilpailuina.
• Lohikäärmevenekilpailut (pääosin Aasiassa)
• Kanoottimaraton (klassinen maratonmatka 42,192 km)
• Kanoottipolo