Osta purjevene – löydä unelmiesi vene

Kaikki purjeveneistä: tyypit, toiminta ja tekniikka

Purjevene on vene, jossa on purjeet – siinäkö kaikki? Periaatteessa kyllä, mutta mitä eroja eri tyyppien välillä on, mistä on kyse erilaisissa köliratkaisuissa, miksi katamaraanit purjehtivat kahdella rungolla ja miksi joissakin veneissä tai jahdeissa on kaksi mastoa?

Mikä on purjevene?

Nomen est omen: purjevene on vesikulkuneuvo, jota tuuli työntää eteenpäin purjeiden avulla. Nykykielessä termiä purjevene käytetään myös purjejahdeista. Purjelaivoiksi kutsutaan nykyään enää suuria purjealuksia (esim. kolmimastoparkki ”Gorch Fock”) tai vaikkapa rahtipurjealuksia.
Purjeveneet jaetaan kahteen pääluokkaan: jollat ja kölijahdit, jotka voivat olla rakenteeltaan yksi- tai monirunkoisia.

Miten purjehtiminen toimii?

Myötätuulessa (tuuli tulee takaa) ja avotuulessa (tuuli tulee sivulta, hieman takaviistosta) tuuli työntää purjevenettä eteenpäin. Tämän periaatteen mukaan ihmiset ovat purjehtineet jo yli viisituhatta vuotta. Nykyaikaiset purjeleikkaukset ja rikityypit mahdollistavat nyt myös lähes vastatuuleen suuntautuvat kurssit (kipeä kurssi). Tällöin tuuli synnyttää purjeen yli virratessaan nostevoiman. Sitä vastustaa veneen kaikkien vedenalaisten osien voima. Vastakkaisten vaikutusten tuloksena syntyy eteenpäin suuntautuva liike.

Purjejolla

Purjejolla on avoin vene ilman kajuuttaa, jossa yksi tai useampi, yleensä nostettava keskilevy pitää purjeveneen kurssissa vastatuulen puolella ja estää liiallisen sivuluisun. Poikkeuksia ovat kajuuttajollat (kajuutta ja keskilevy) sekä jollat, joissa on pieni suojakajuutta. Keskilevyt toimivat veneen kallistuessa myös vastapainona. Purjejollat voivat kaatua (purjeet ja masto veden pinnalla) tai kääntyä ympäri (runko ylöspäin, masto ja purjeet veden alla) eri syistä, kuten liian kovassa tuulessa liian suurella purjepinta-alalla, virheellisen veneenkäsittelyn vuoksi tai epäonnistuneiden käännösten jälkeen.
Useimmat jollat miehistö saa kuitenkin nostettua ongelmitta takaisin pystyyn, ja purjehdus voi jatkua. Nykyaikaisissa jollissa on tyhjennysjärjestelmä, jonka avulla veneeseen päässyt vesi valuu pois esimerkiksi pystyyn nostamisen jälkeen. Urheilulliset yksirunkoiset jollat on enimmäkseen suunniteltu liukuviksi jolliksi. Vanhemmissa veneissä tai esimerkiksi retkijollissa on yleinen särmärunkoinen muoto.

Kiinteäköliset purjeveneet

Kiinteäkölisiä purjeveneitä kutsutaan usein myös purjejahdeiksi. Vedenalaisen rungon muoto (lateraalipinta) ratkaisee kölillisten purjeveneiden sivuluisun purjehdittaessa. Erotellaan kölilevyveneet (lyhytköli yhdistettynä keskilevyyn), lyhytköliset ja pitkäköliset veneet.

Köli vastaa olennaisesti purjehduksen aikaisesta oikaisevasta momentista. Siksi kölijahdeilla kaatuminen on harvinaisempaa. Kölijahditkin voivat kuitenkin valtamerillä äärimmäisissä tuuli- ja aalto-olosuhteissa kaatua tai kääntyä ympäri. Useimmissa tapauksissa ne kuitenkin oikaisevat itsensä tämän jälkeen itsestään.
Suurissa avomerikilpajahdeissa käytetään usein myös kääntököliä, joka tuulen puolelle veden alla käännettynä tuottaa lisää oikaisevaa momenttia. Tarkemman määritelmän eri kölityypeistä löydät täältä: Kölityypit

Veneen kallistunut asento

Purjeveneen kallistuessa miehistö tasapainottaa venettä joko kallistamalla vartaloaan tuulen puolelle tai riippumalla trapetsivaijerissa, jotta purjevene saadaan purjehtimaan mahdollisimman pystyssä. Näin veneen nopeus kasvaa (suurempi osa purjepinta-alasta muuttuu lisätyönnöksi) ja vakavuus paranee, koska kallistuma pienenee.

Purjeveneet jokaiseen käyttötarkoitukseen

Köliveneillä purjehditaan – rakenteesta riippuen – sisäjärvillä ja joilla, rannikoiden tuntumassa ja aina valtamerten yli nonstop-purjehduksiin ja maailmanympäripurjehduksiin asti. Köliveneiden sisätilat (hytti) varustellaan eri tarpeiden mukaan enemmän tai vähemmän ylellisiksi ja mukaviksi (makuupaikkojen määrä, pentterin varustelu, pesutilat jne.).
Köliveneitä on nykyään saatavilla jokaiseen makuun ja jokaiseen käyttötarkoitukseen. Rakennusmateriaalit ovat moninaisia: puu, teräs, alumiini, lasikuitu, sementti, lujitemuovi, hiilikuitu, hamppukomposiitti jne. Tarkemman määritelmän eri purjevenetyypeistä löydät täältä: Purjeveneiden tyypit

Monirunkoveneet

Avoimet monirunkoveneet (katamaraani = kaksi runkoa, joita kutsutaan kellukkeiksi // trimaraani = kaksi kelluketta ja yksi runko keskellä) purjehtivat kaikilla tuulennopeuksilla sekä jollina että suurina hyttijahteina yleensä selvästi nopeammin kuin yksirunkoveneet. Syynä ovat kapeammat rungot ja kellukkeet (pienempi vastus vedessä), joista ihannetapauksessa ainakin yksi kelluke nousee purjehdittaessa vedestä.

Tulevaisuus on foilien

Nykyaikaiset kilpapurjehdukseen tarkoitetut huipputekniset purjeveneet (sekä yksi- että monirunkoiset) suunnitellaan yhä useammin foilien käyttöön. Näiden eri tavoin suunniteltujen keskilevyjen ja peräsinten varassa veneet nousevat kokonaan tai osittain veden pinnan yläpuolelle ja moninkertaistavat näin nopeutensa pienentyneen vedenvastuksen ansiosta. Ne purjehtivat tällöin usein selvästi tosituulta nopeammin.