Käytetyt jollat

Jollapurjehdus – koe purjehdus puhtaimmillaan

Jollat ovat avoimia purjeveneitä, jotka on varustettu nostettavalla tai irrotettavalla keskilevyllä, joka toimii oikaisevana momenttina ja estää sivuluisua. Jollia purjehditaan vastatuuleen luovittaessa yleensä urheilullisesti pystyasennossa kehon painoa siirtämällä – myötätuulisilla suunnilla monissa jollissa nostetaan spinnaakkeri, gennakkeri tai asymmetrinen spinnaakkeri. Jollassa koet purjehduksen fyysisen, jopa urheilullisen puolen. Toki on olemassa myös rauhallisempia retkijollia. Mutta kun jollassa ”tuulet puhaltavat” ja ”vaahtopäät roiskuvat”, koet purjehduksen puhtaimmillaan.

Mikä on jolla

Jollalla tarkoitetaan nykykielessä avointa, hytitöntä purjevenettä,
jonka oikaiseva momentti syntyy veden paineesta suhteellisen leveään runkoon sekä luuvarin puolelle sijoittuvasta miehistöstä. Jollissa sortumista vähennetään nostettavalla keskilevyllä tai irrotettavalla pistolevyllä.

Kielenkäytön erikoismuodon muodostavat kölijollat (esim. Kielzugvogel), joita useimmilla alueilla kutsutaan kuitenkin avoimiksi köliveneiksi.

Jollat jaetaan retki- eli matkajolliin ja kilpajolliin.

Milloin jolla kaatuu

Jollat vaativat yleensä kolmesta neljään boforin tuulesta alkaen miehistöltä urheilullista otetta. Puuskissa jollat voivat kaatua, jos miehistö on tarkkaamaton tai liian kevyt. Jos esimerkiksi vastatuulessa kovemman tuulenpaineen iskiessä tiukalle vedettyihin purjeisiin ei anneta skuuttia löysälle eikä painetta näin pureta purjeesta, tai jos miehistö ei kallistu tarpeeksi ulos tai trapetsissa oleva henkilö ei paina tarpeeksi, jolla kallistuu ja voi kaatua. Tuulen yhtäkkiä heiketessä jolla voi kaatua myös luuvariin, jos miehistö tai yksinpurjehtija ei ehdi siirtää painoaan riittävän nopeasti veneen keskelle.
Tällöin erotetaan tavallinen kaatuminen (purjeet ja masto vedessä) ja ympäri kaatuminen (masto osoittaa alaspäin, keskilevy ylöspäin).
Nykyaikaiset jollat ovat useimmiten uppoamattomia, ja miehistö saa ne nostettua nopeasti takaisin pystyyn ilman että vene vahingoittuu. Muista: «Kun aurinko paistaa keskilevylle, purjehtija tekee jotain väärin!»

Jollaluokat

Jollat jaetaan jollaluokkiin, joiden rakennussäännöt varmistavat, että veneet ovat kilpailuissa suoraan vertailukelpoisia keskenään. Euroopassa erotetaan yhden hengen jollat (esim. Laser, Finn-Dinghy, Contender, Musto Skiff, Aero) ja kahden hengen jollat (esim. 420, 470, Zugvogel, Korsar, Flying Dutchman, 505, Pirat, Windy).

Skiff – erityisen kevyt jolla

Skiffit ovat erityisen kevyitä jollia, jotka on suunniteltu suhteellisen leveillä peräosilla ja kevyillä rakennusmateriaaleilla nopeaan liukuun. Ensimmäisiä skiffejä oli Australiassa jo 1800-luvun lopulla. Kuten monet muutkin huipputekniset kilpajollat, myös skiffit ovat yleensä ylitakiloituja (eli niissä on runkoon nähden suhteessa enemmän purjepinta-alaa). Myötätuulessa tai avokurssilla skiffeissä nostetaan suuripintaisia gennakkereita, jotka vievät skiffit kiehtoviin maksiminopeuksiin.
Skiffit ovat etenkin Australiassa laajalle levinnyt luokka eri kokoisina. Erityisen suosittuja ovat 14 jalan ja 18 jalan skiffit (joita purjehditaan kolmen hengen miehistöllä). Kansainvälisesti skiff-jollatyyppi tuli tunnetuksi 49er-skiffin olympiakäytön myötä (vuodesta 2008).