Käytetyt Bella-veneet

Bella

Bella ei keksinyt skandinaavista moottoriveneiden rakentamista uudelleen, mutta se on vuosien varrella muovannut sitä merkittävästi. Telakka panosti johdonmukaisesti toimivuuteen, kestävään rakenteeseen ja järkeviin ratkaisuihin lyhytikäisten muoti-ilmiöiden sijaan. Juuri siksi monilla Bella-veneillä on erinomainen maine vielä vuosia tuotannon päättymisen jälkeenkin.

Perheyrityksestä markkinajohtajaksi

Bellan tarina alkaa vuonna 1970, kun Raimo Sonninen perusti telakan Länsi-Suomessa sijaitsevaan Kuopioon. Jo ensimmäisinä vuosina Bella keskittyi kompakteihin vapaa-ajan veneisiin Suomen lukemattomille järville. Pienestä perheyrityksestä kehittyi muutamassa vuosikymmenessä yksi Skandinavian suurimmista urheiluveneiden valmistajista. Myöhemmin mukaan tulivat merkit Flipper, Aquador ja Falcon, jolloin Bella Marinesta kehittyi yksi Pohjois-Euroopan merkittävimmistä veneenrakennusyrityksistä.

Neljä merkkiä saman katon alla

Tärkeä askel otettiin 2000-luvun alussa, kun yritys rakensi monimerkkistrategian. Siinä missä Bella palveli lähinnä yleistä vapaa-ajan käyttöä, Flipper suunnattiin enemmän urheilullisille veneilijöille, Aquador korkeamman luokan cruiser-segmenttiin ja Falcon kestäviin alumiiniveneisiin. Näin telakka pystyi kattamaan käytännössä koko kompaktien ja keskikokoisten moottoriveneiden markkinan ilman, että yksittäiset merkit kilpailivat keskenään.

Skandinaavista suunnittelua välimerellisen näyttävyyden sijaan

Bella-veneet noudattavat toisenlaista filosofiaa kuin monet eteläeurooppalaiset moottorijahdit. Telakka kehitti mallinsa ensisijaisesti vaihtelevaa säätä, viileämpiä lämpötiloja ja vaativia rannikkovesiä varten. Korkeat laidat, turvalliset kulkutiet, hyvin suojatut ohjauspaikat ja toimivat sisätilat ovat siksi useimmiten vahvemmin etusijalla kuin näyttävät muotoiluratkaisut. Monet Bella-mallit vaikuttavat ensisilmäyksellä melko asiallisilta – juuri sitä monet omistajat arvostavat tänäkin päivänä.

Kajuuttaveneitä, joista on aitoa hyötyä

Bella tuli tunnetuksi erityisesti kompakteista kajuuttaveneistään, joiden pituus on noin kuudesta yhdeksään metriin. Mallisarjat kuten Bella 620, 652, 700, 703, 765, 800 tai 9000 kuuluivat vuosien ajan telakan tunnetuimpiin malleihin. Tunnusomaista oli aina hyvä tilankäyttö. Monissa ammattitesteissä nostettiin esiin, kuinka paljon asuin- ja säilytystilaa Bella sai mahtumaan suhteellisen kompakteihin runkoihin.

Perämoottori ja Z-veto – käyttöalueen mukaan

Teknisesti Bella oli aina monipuolinen. Pienemmät mallit tarjottiin pääosin perämoottoreilla, suuremmat kajuuttaveneet sen sijaan usein sisämoottoreilla ja Z-vetolaitteella. Erityisen yleisiä olivat Yamahan, Mercuryn, Hondan, Volvo Pentan ja MerCruiserin moottorit. Tehoalue ulottui – veneen koosta riippuen – pienempien vapaa-ajan veneiden noin 40 hevosvoimasta suurempien cruiser-mallien yli 300 hevosvoimaan.

Tekniikkaa pohjoisia vesiä ajatellen

Bella kehitti veneensä johdonmukaisesti pohjoisille vesialueille. Suuret ikkunapinnat parantavat näkyvyyttä joka suuntaan huonolla säällä, leveät sivukannet helpottavat työskentelyä veneessä, ja verrattain jyrkät tuulilasit vähentävät heijastuksia. Lisäksi syvälle muotoillut liukurungot tekevät veneen käyttäytymisestä hallittua myös lyhyessä aallokossa. Mullistavia yksittäisiä innovaatioita Bellalta saa etsiä turhaan, mutta sen sijaan veneet vakuuttavat usein tasapainoisella kokonaisrakenteellaan.

Käänteitä telakan historiassa

Kuten monet muutkin eurooppalaiset veneenrakentajat, myöskään Bella ei säästynyt taloudellisilta muutoksilta. Useiden omistajanvaihdosten jälkeen Bella Marinesta tuli lopulta osa Nimbus Groupia. Bella-merkki jäi tämän jälkeen yhä enemmän taka-alalle, kun taas Flipperiä, Aquadoria ja Falconia kehitettiin voimakkaammin. Käytettyjen veneiden markkinoilla Bella on kuitenkin edelleen erittäin vahvasti esillä – ei vähiten suurten valmistusmäärien ja monien mallien kestävän rakenteen ansiosta.